Fysioterapia migreenityyppisessä päänsäryssä

Migreenin yleisyydestä, oireista ja eri muodoista

Migreeni on erittäin yleinen vaiva, sillä 14,6 % naisista ja 4,8 % miehistä kärsii migreenistä. Väestössä keskimäärin joka kymmenes potee migreeniä. Migreenille tyypillisiä oireita ovat toistuvat, kohtauksittaiset päänsäryt. Migreenikohtaukseen liittyy usein voimakas, sykkivä päänsärky, joka voi kestää useita tunteja tai jopa päiviä. Migreeni voi aiheuttaa myös muita oireita, kuten pahoinvointia, oksentelua, valo- ja ääniherkkyyttä sekä näkökenttään liittyviä häiriöitä, kuten valonvälähdyksiä tai sumeutta. Migreenikohtauksen laukaisevia tekijöitä on useita: stressi, hormonaaliset muutokset, tietyt ruoat ja juomat, unenpuute ja säätilan muutokset jne.

Migreenistä on useaa eri “muotoa”, yleisimpinä mainittakoon auraton ja aurallinen migreeni. Yhdellä henkilöllä voi olla vaihdellen molempia näitä migreenimuotoja. Oleellisin ero kahden päämuodon välillä on, ettei aurattomassa migreenissä ole ennen kohtausta selkeitä neurologisia auraoireita, joita ovat yleisimmin näköhäiriöt (valonvälähdykset, sokeat pisteet, näön sumentuminen), puheen tuoton vaikeudet, tuntohäiriöt (kuten pistely tai puutuminen) tai liikehäiriötä.

Aurattoman migreenin kriteerit (taulukko 1):

Migreeniä vai jännityspäänsärkyä?

Toinen vielä migreeniäkin yleisempi päänsärkyä aiheuttava sairaus on jännitys- eli tensiopäänsärky. Jännityspäänsäryllä tarkoitetaan niska-hartiaseudun lihasten ja nivelten toimintahäiriöistä sekä mm. psykologisista tekijöistä (stressi, masennus, ahdistus) johtuvia päänsärkyjä. Jännityspäänsäryn oireet eroavat aurattomasta migreenistä (kts taulukko 2) . Jännityspäänsärkyä voi esiintyä myös rinnakkain migreenin ohella ja toisaalta jännityspäänsärky voi olla yksi migreenin laukaiseva tekijä muiden edellä mainittujen ohella. Jännityspäänsärky olisi tärkeää erottaa migreenistä, koska lääkkeettömän hoidon (fysioterapia yms) mahdollisuudet ja vaikuttavuus ovat jännityspäänsäryssä selkeästi laajemmat kuin puhtaassa migreenipäänsäryssä. Oleellisimmat erot näiden kahden päänsärkytyypin välillä on koottu alle.

Taulukko 2. Migreenin ja jännityspäänsäryn erot.

Yli vuosikymmenen käytännön kliinisen työn kokemuksen perusteella totean kuitenkin, että todellisuus ja mm. oireiden päällekkäisyys tekee diagnostiikasta yksilötasolla selkeästi haastavampaa ja epäselvempää kuin yllä oleva taulukko antaa olettaa. Mm. niska-, kaula- ja hartialihasten toimintahäiriöt voivat aiheuttaa mitä merkillisimpiä oireita ja esim. migreenille tyypillisiä auraoireita. Vaikka jännityspäänsärkyyn ei yleensä liity pahoinvointia ja oksentelua, näkemiseen liittyviä muutoksia tai herkkyyttä valolle ja äänille niin jotkut potilaat näistä kuitenkin kärsivät myös jännityspäänsäryn seurauksena.

Testaa itsesi, olisiko päänsäryssäsi jännityspäänsäryn ominaisuuksia?

Edellä mainitun taulukon oireiden lisäksi oleellisia asioita, joilla eri päänsärkytyyppejä pystyy erottelemaan toisistaan on, että jännityspäänsärkyyn voi liittyä ja usein liittyy rajoittunutta niskan liikkuvuutta sekä lihasten arkuutta palpaatiolle / painamiselle. Koska jännityspäänsärky johtuu niskan, hartioiden ja kasvojen ja pään lihasten jännityksestä, näiden lihasten jäykkyys ja kireys voivat rajoittaa niskan liikkuvuutta. Tämä kireys voi aiheuttaa kipua lihasten aineenvaihdunnan häiriöiden sekä nivelten rajoittuneen liikkuvuuden vuoksi niskan ja hartioiden alueelle ja pahentaa päänsärkyä.
Niskan rajoittunut liikkuvuus ja lihasten toimintahäiriöt näkyvät ja tuntuvat esimerkiksi seuraavasti:

• Niskan kääntäminen sivuille tai eteen ja taakse voi tuntua jäykältä tai kivuliaalta. Erityisen selkeä niveltoimintahäiriön oire on niskan liikkeeseen yhdistyvä liikesuunnan puolella tuntuva kipu yhdistettynä niskan rajoittuneeseen liikerataan ja selkeät niskan liikeratojen puolierot. Esimerkiksi kun taivutat päätä ja niskaa oikeaa olkapäätä kohti, tunnet kipuoiretta oikean korvan alla tai niskan taakse taivuttaminen tuntuu yläselän tai harteiden alueella tympeältä
  

• Niska-, kallonpohja tai purentalihasten palpoiminen eli painaminen tuntuu usein aralta ja voi jopa laukaista paikallisen painamisalueen kipuoireen lisäksi pään tai kasvojen alueen säryn/jomotuksen tuntemuksia. Edellä mainittuja heijasteoireita kutsutaan triggerkipuheijasteiksi. Alla on kuvia tyypillisistä triggerpisteistä, jotka on liitetty pään ja kasvojen alueen kipuihin. Kokeile painaa itseltäsi X-kohtaa, ja jos tunnet välittömästi tai 10-15 sekunnin painamisen jälkeen pään / kasvojen alueelle heijastavaa kipua (punaiset alueet kuvissa) olet löytänyt triggerpisteen, joka voi liittyä päänsärkyoireisiisi
  

Päänsärkyjen lääkkeettömästä hoidosta

Migreenipäänsärkyjä voidaan hoitaa elämäntapoja muokkaamalla, mutta myös muita hoitomuotoja on olemassa. Kuten edellä on mainittu, jännityspäänsärkyyn mm. fysioterapialla on parempi vaikutus ja usein pitkäkestoista vaikuttavuutta, mutta myös migreeniin on vaikutusta saatu esim. akupunktiolla. Muita fysioterapian keinoja päänsäryn hoidossa on manuaaliset käsittelyt pehmytkudoksille (lihas- ja faskiakäsittelyt), nivelkäsittelyt (mobilisointi & manipulointi). Manuaaliset käsittelyt ja akupunktio tarjoavat niistä hyötyvälle ohimenevän, mutta parhaassa tapauksessa dramaattisen kivun lievittymisen. Pidempikestoista vaikuttavuutta päänsärkyjen vähentämisessä saadaan usein kun edellä mainittuihin passiivisiin hoitomenetelmiin yhdistetään yksilöllisten löydösten perusteella niska-kaula-hartialihasten aineenvaihdunnan harjoittelua tai niskan liikehallinnan harjoittelua tai niskan liikerataharjoitteita. Mahdollisuuksia on useita ja oikean harjoittelureseptin löytämiseksi tarvitaan asiantuntijuutta ja kokemusta kliinisestä asiakastyöstä.

Artikkelin on kirjoittanut Easymoven OMT-fysioterapeutti & työfysioterapeutti, tuki- ja liikuntaelinvaivojen erityisasiantuntija Tommi Tähtinen.

Varaa aika Tommille nettiajanvarauksestamme.

Tekstin luomisessa apuna käytetty ChatGPT:tä, sekä lähteinä:

Atula S. 2023. Jännityspäänsärky. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00024#s2

Beier D, Callesen HE, Carlsen LN, Birkefoss K, Tómasdóttir H, Wűrtzen H, Christensen HW, Krøll LS, Jensen M, Høst CV, Hansen JM. Manual joint mobilisation techniques, supervised physical activity, psychological treatment, acupuncture and patient education in migraine treatment. A systematic review and meta-analysis. Cephalalgia. 2022 Jan;42(1):63-72. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34404258/

Krøll LS, Callesen HE, Carlsen LN, Birkefoss K, Beier D, Christensen HW, Jensen M, Tómasdóttir H, Würtzen H, Høst CV, Hansen JM. Manual joint mobilisation techniques, supervised physical activity, psychological treatment, acupuncture and patient education for patients with tension-type headache. A systematic review and meta-analysis. J Headache Pain. 2021 Aug 21;22(1):96. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34418953/

Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 4.11.2024). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi36050

Triggerpoints.net