Gynekologiset laskeumat ja kuntoutus

Laskeuma syntyy, kun synnytyselimiä ja muita lantionpohjan elimiä kannatteleva tuki pettää. Tämä aiheutuu lantionpohjan sidekudos- ja lihasrakenteen heikkenemisestä. Laskeumia kehittyy noin joka viidennelle naiselle ikääntymisen myötä. Lieviä laskeumia todetaan joka toisella synnyttäneellä naisella. Oireita laskeuma aiheuttaa noin 5-10 % naisista ja oireiden ilmaantumisen huippu on noin 20-30 vuotta ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Vaihdevuosien aiheuttama estrogeenin puute kohottaa laskeumariskiä. Muita laskeumalle altistavia tekijöitä on perinnölliset tekijät (kudostyyppi), ylipaino, tupakointi, pitkään jatkunut fyysisesti raskas työ sekä useat raskaudet ja synnytykset.

Laskeumia on erityyppisiä: kohdunkaulan, virtsarakon tai peräsuolen laskeuma. Laskeumat jaotellaan sen mukaan, mikä osa on laskeutunut emättimeen tai emättimen ulkopuolelle.

Emättimen etuseinämän laskeumaa kutsutaan virtsarakon laskeumaksi eli cystoceleksi. Laskeuma syntyy, kun emättimen etuseinämän tuki pettää aiheuttaen virtsarakon laskeutumista ja työntymistä emättimeen. Tyypillisinä oireina voivat ovat tihentynyt virtsaamisentarve, virtsarakon hallitsematon tyhjentyminen, lisääntynyt yöllinen virtsaamisen tarve, virtsasuihkun heikentyminen, rakon tyhjenemisvaikeudet sekä toisinaan voi esiintyä toistuvia virtsatieinfektioita.

Emättimen takaseinämän laskeumaa kutsutaan peräsuolen pullistumaksi eli rectoceleksi. Laskeuma syntyy, kun emättimen ja peräsuolen välinen kudos ohentuu, jolloin peräsuoli pullistuu emättimen puolelle. Muodostuneeseen pussiin voi kasaantua ulostetta, joka voi hankaloittaa ulostamista ja lantionpohjan lihasten toimintaa. Tyypillisenä oireena on ulostamisen hankaluus.

Kohdun laskeumaa voidaan kutsua myös nimillä descensus tai prolapsus uteri. Kohdunlaskeuma syntyy, kun kohdun kannatinsiteet löystyvät ja kohtu laskeutuu alaspäin emättimeen. Kohdunlaskeumia on eriasteisia. Pahimmillaan koko kohtu voi pullistua ulos emättimestä. Tyypillisinä oireina voivat olla alavatsalla tai lantionpohjassa esiintyvä pullistuman tai painon tunne. Vaiva tyypillisesti pahenee iltaa kohti ja helpottaa makuulle mentäessä. Yhdyntävaikeudet ovat harvinaisia.

Jos laskeuma aiheuttaa oireita, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle, jossa gynekologisen tutkimisen perusteella tehdään diagnoosi laskeumasta. Lääkäri arvioi laskeuman tyypin ja vaikeusasteen sekä leikkaushoidon tarpeen, mikäli todetaan selvä laskeuma ja oireet ovat haastavia. Laskeuman leikkaushoitoa tarvitaan vain noin yhdelle naiselle kymmenestä. Lantionpohjan lihasten harjoittelulla voidaan hoitaa lievään laskeumaan liittyvää oireilua, erityisesti nuorilla naisilla. Lantionpohjan toimintahäiriöihin perehtynyt fysioterapeutti arvioi lantionpohjan lihasten toimintaa muun muassa EMG-mittauksen avulla ja ohjaa asiakkaalle yksilöllisesti valitut lantionpohjan harjoitteet. Lantionpohjan lihasvoiman parantamiseksi tarvitaan viisi kertaa viikossa ja ylläpitämiseksi kolme kertaa viikossa tapahtuvaa harjoittelua. Lantionpohjan fysioterapiaan voit hakeutua oma-aloitteisesti tai lääkärin lähetteellä, jolloin saat fysioterapiakäynnistä Kela-korvauksen.

Easymovella lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutukseen on erikoistunut fysioterapeutti Marjaana Alajoki.

Artikkelin kirjoittaja on Marjaana Alajoki, joka toimii Easymovella fysioterapeuttina. Voit varata ajan Marjaanalle nettiajanvarauksemme kautta tai tiedustella muita aikoja spostitse marjaana.alajoki@easymove.fi

Lähteet:

Aaltonen R, Nieminen K. Laskeumat. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 197-203.

Nieminen K. Gynekologiset laskeumat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 23.8.2018.

Rahkola-Soisalo P, Raatikainen K, Mikkola T. Gynekologiset laskeumat. Duodecim 2019;135(7):639-46