Inbody-mittauksen raporttilomake tutuksi!

Raporttilomakkeen kehon koostumus osio kertoo, mistä mitattu paino koostuu. Inbody-mittaus jakaa kehon neljään eri osiin: veteen, proteiineihin, mineraaleihin ja rasvaan. Lisäksi kehon koostumus osio kertoo pehmytkudoksen, rasvattoman massan ja kokonaispainon kiloina. Nesteiden, proteiinimassan, mineraalien ja rasvamassan viitearvot saman pituiselle ja samaa sukupuolta olevalle henkilölle näkyvät laatikon oikeassa laidassa.

• Solunsisäinen neste (ICW): solunsisäisen veden määrä litroina. Käytetään yleensä ravitsemustilan seurannassa, jolloin suurentunut tulos kuvaa parantunutta tilaa.
• Solunulkoinen vesi (ECW): solunulkoisen veden määrä litroina.
• Proteiinimassa: proteiinit ovat lihasten ja ihon pääainesosa. Viitearvojen ylitys johtuu tyypillisesti suuresta lihasmassasta.
• Mineraalit: mineraaleja on luissa (n. 80%) ja kehon nesteissä (n. 20%). Mineraalien tulos perustuu arvioon, sillä niitä ei voida suoraan mitata Inbody-laitteella vaan tulos on johdettu lihasmassasta, joka korreloi mineraalien määrää. Normaalialueen alle jäävä tulos on hyvä viite luuntiheysmittauksen tarpeesta, mutta ei yksin riitä luuston kunnon selvittämiseen.
• Rasvamassa: ihonalaisen, sisäelinten ja lihasten sisäisen rasvan kokonaismäärä kiloina.
• Kehon nesteet: kehon kokonaisnestemäärä sisältäen sekä solun sisäisen (ICW) että ulkoisen (ECW) veden.
• Pehmytkudosmassa: kehon rasvaton massa – luiden mineraalimassa.
• Rasvaton massa: kehon kokonaispaino – rasvamassa.
• Kokonaispaino: rasvaton massa + rasvamassa.

Painodiagnoosiin on koottu yleisimmät painonhallinnassa käytetyt mittarit:

• BMI eli painoindeksi: lasketaan pituuden suhteesta painon neliöön (kg/m2). Normaalialue on yleisesti käytetty 18,5-25,0. BMI on väestötason mittari, joten painonhallinnassa suosittelemme seuraamaan kokonaisvaltaisesti eri muuttujia.
• Rasvaprosentti: kertoo kuinka monta prosenttia kehosi painosta on rasvaa.
  • Normaaliarvo miehillä 10-20%
  • Normaaliarvo naisilla 18-28%
• Vyötärö-lantio-suhde WHR: Vyötärö-lantiosuhde vertaa vyötärön ympärysmittaa lantion ympärysmittaan. WHR tavoitteena on tunnistaa vyötärölihavuutta, mutta nykyisin tärkeämpi muuttuja on viskeraalinen rasva. Vyötärö-lantiosuhteen heikkoutena on, että muuttujan normaalialue voi ylittyä hyväkuntoisellakin tai hoikalla henkilöllä kehon rakenteen vuoksi. Vyötärö-lantiosuhteen muutosten seuranta onnistuu kuitenkin luotettavasti, jos Inbody-mittauksia suoritetaan säännöllisesti.

Lihastasapaino-osio kuvaa rasvattoman pehmytkudosmassan viidessä eri kehon osassa. Osio mahdollistaa kehon puolierojen tunnistamisen.

• Ylempi jana (kg): rasvaton massa suhteessa ihannepainoon (mitattu arvo kiloina)
• Alempi jana (%): rasvaton massa suhteessa mitattuun painoon (prosenttia normaaliarvosta). Jos tulos on esimerkiksi 110%, tämän painoiseksi henkilöksi mitattavalla on 10% viitearvoa enemmän rasvatonta pehmytkudosmassaa tässä kehon osassa.

Normaalirakenteisella henkilöllä janat ovat suunnilleen saman pituiset ja lähellä normaalialueen keskikohtaa (100%). Jos ylempi pylväs on selkeästi alempaa pidempi, viittaa se ylipainoon. Jos puolestaan ylempi pylväs on selkeästi alempaa lyhempi, viittaa se alipainoon.

Mitattavilta saattaa löytyä puolieroja oikean ja vasemman puolen sekä ylä- ja alavartalon välillä. Puolieroja voi tulkita alla olevan ohjeistuksen mukaan:

• Kädet: lievä puoliero 6-10 % ero, merkittävä puoliero >10 % ero
• Jalat: lievä puoliero 3-5 % ero, merkittävä puoliero >5 % ero
• Ylä- ja alavartalon kesken: lievänä puolierona voidaan pitää 1-2 katkoviivan pituista eroa. Merkittäväksi puolieroksi voidaan tulkita yli kahden katkoviivan suuruinen suhteellinen ero.

Puolierojen tulkinnassa auttaa myös lomakkeen oikean reunan valinnainen kohta, kehon tasapaino.

Nestetasapainon muuttujaa käytetään:

• Terveydentilan seurantaan: kehon hyvinvoinnille on tärkeää säilyttää terveellinen tasapaino solun sisäisen ja ulkoisen nesteen välillä, jolloin solujen aineenvaihdunta toimii hyvin.
• Kuntoutuksen seurantaan: vammat ja tulehdustilat ovat yleisiä nestetasapainoa nostavia tekijöitä. Nestetasapainon mittauksella voit seurata kuntoutumista koko kehon tasolla ja raajakohtaisesti. Ammattilaisille raajakohtaiset tulokset kertovat mm. vammasta toipumisesta ja uudelleen vammautumisriskistä. Yleensä tietoa verrataan lihastasapainon tuloksiin tarkan käsityksen muodostamiseksi.
• Hoitojen ja lääkkeiden vaikutuksen seurantaan: useat hoidot ja lääkkeet vaikuttavat nesteturvotukseen tai tähtäävät sen poistamiseen. InBody-mittauksella tätä kehitystä voidaan seurata hoitojen ohessa.
• Mittauksen laadun varmistukseen: jopa 60% kehon painosta on vettä. Veden merkitystä ei voi sivuuttaa puhuttaessa kehon koostumuksesta. Nesteissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat muihinkin muuttujiin, kuten painoon ja rasvaprosenttiin. Siksi on tärkeää pystyä seuraamaan, mitä muutoksia nesteissä tapahtuu, ja miten ne vaikuttavat muihin muuttujiin.

Nestetasapainoa tulkitaan ECF/TBF sekä ECW/TBW-suhdeluvuilla. Suhdeluvut saadaan seuraavasti

• ECF/TBF = solun ulkoinen neste (ECF) jaettuna koko kehon nesteen määrällä (TBF)
• ECW/TBW = solun ulkoinen vesi (ECW) jaettuna kehon koko veden määrällä (TBW).

Mittayksiköiden ero tulee niiden sisällöstä. Kehon neste (TBF) ei ole pelkkää vettä, vaan siihen sisältyy proteiineja ja mineraaleja. Kehon vesi (TBW) on puhdasta vettä kuvaava mittayksikkö. Molempia voidaan käyttää tulkitsemaan nestetasapainoa. Vaikka arkikielessä puhutaan nestetasapainosta, on sen tulkinnassa vakiintuneempi mittayksikkö kehon vesi (ECW/TBW).

Segmentaalinen nesteindeksi kertoo nestetasapainon kehon eri osissa ja Nesteindeksi kertoo suhdeluvut koko kehon keskiarvona.

Nestetasapainon normaalit suhdeluvut ovat noin 0.330 (ECF/TBF) ja 0.380 (ECW/TBW) ja normaalialueen vaihteluväli 0.310-0.350 (nesteelle) ja 0.360-0.390 (vedelle). Pienet vaihtelut ovat nestetasapainossa ovat normaaleja.

Turvotuksessa, eli ödeemassa, solun ulkoisen nesteen osuus kasvaa ja nostaa suhdelukua. Yli 0.400:n arvo kehon vesitasapainolle tulkitaan InBody-raportissa ödeemaksi. Ratkaisevaa on nimenomaan suhdeluku. Litramääräiset nesteiden tulokset voivat olla yli normaalialueen henkilön koon ja suuren lihasmassan takia.

Nestetasapainoa voivat nostaa esimerkiksi:

• paikallinen tulehdus tai vamma
• lihavuus, koska rasvasoluissa on vähemmän solun sisäistä vettä kuin lihassoluissa
• aliravitsemus, koska solut pienenevät ja solun ulkopuolelle kertyy suhteellisesti enemmän vettä
• sarkopenia eli lihaskato ja siihen liittyvä lihavuus.
• suolainen ruokavalio
• kuukautiskierto
• raskaus
• sairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta, diabetes tai muu nestetasapainoon vaikuttava häiriö
• istuminen tai seisominen pitkään samassa asennossa
• nestetasapainoon vaikuttavat lääkkeet.

Jos koko kehon nestetasapaino on yli 0.400, ja et tiedä selittävää tekijää, on hyvä selvittää elintapoja ja terveydentilaa terveydenhuollossa.

Nestetasapainoa voivat laskea:

• suuri lihasmassa, koska lihassolujen kasvaminen kasvattaa solun sisäisen nesteen osuutta suhteessa solun ulkoiseen nesteeseen. Lihaksikkaan henkilön nestetasapaino voi normaalistikin olla alle 0.380.
• nestehukka
• nestetasapainoon vaikuttavat lääkkeet

Nestetasapaino kannattaa ottaa huomioon myös ennen mittausta, jotta nestetasapainon vaihtelut eivät vaikuttaisi muihin muuttujiin, kuten rasvaprosenttiin. Käy lukemassa lisää oikeaoppisesta valmistautumisesta InBody-mittaukseen blogistamme.

Viskeraalirasva tarkoittaa sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrän. Arvo ilmaistaan neliösenttimetreinä (cm2) vatsaontelon poikkileikkauskuvasta navan korkeudelta. Kuvaajassa harmaa soikio kuvaa normaalialuetta eri ikäisillä mitattavilla. Viskeraalirasvan määrä kasvaa iän myötä, mutta suositeltava arvo iästä riippumatta on alle 100 cm2.

Viskeraalirasva on yksi parhaista elintapoja kuvaavista muuttujista ja InBody-mittauksen avulla saadaan tarkka kuva sen tilasta. Terveyden kannalta viskeraalirasva on merkittävämpi tekijä kuin ihonalainen rasva, joka vaikuttaa enemmän ulkonäköön ja ympärysmittoihin.

Liian suuri määrä viskeraalista rasvaa on yhteydessä moniin sairauksiin, esimerkiksi diabetekseen ja sydänsairauksiin. Elintapoja korjaamalla saadaan viskeraalirasvassa aikaiseksi merkittäviä muutoksia jo noin kolmessa kuukaudessa. Liikkumattomuuden ohella epäterveellinen ravinto, tietyt päihteet, stressihormonit ja perimätekijät voivat vaikuttaa haitallisesti viskeraalirasvan määrään.

Ravitsemustilan arviointi kertoo, antavatko proteiinin, mineraalien tai rasvan määrät kehossa viitteitä aliravitsemuksesta vai ovatko määrät normaaleja. Rasvan kohdalla määrä voi olla myös liiallinen (yli).

Mikäli osio kuvaa proteiinitason vajaa, ei pelkkä proteiinin lisääminen ruokavalioon ratkaise asiaa, vaan saatu proteiini on muunnettava kehon rakenteisiin ennen kuin se näkyy mittauksessa. Mittaus kuvaa kehon kudoksissa olevan proteiinin määrää, johon suurin vaikuttava tekijä on lihasmassa.

Painonhallinta-osio antaa tulkinnat Lihas-rasvadiagnoosin osalta eli ovatko paino, lihasmassa ja rasvamassa viitearvojen sisällä (normaali), alle vai yli.

Painodiagnoosi vetää yhteen ovatko painoindeksi, rasvaprosentti ja vyötärö-lantio-suhde viitearvojen sisällä (normaali), alle, yli vai huomattavasti yli. Huomioi, että BMI:n suhteen normaalialue voi ylittyä hyväkuntoisellakin henkilöllä.

Kehon tasapainon arviointi tulkitsee kehon puolieroja Lihastasapaino-osiosta. Kaksi ylintä riviä tulkitsevat vasemman ja oikean puolen tasapainoa ylä- ja alavartalossa, alin rivi tulkitsee tasapainoa ylä- ja alavartalon välillä.

Kehon rakenne kertoo Lihastasapaino-osion tulosten mukaan, ovatko ala- ja yläraajat sekä kokonaislihasmassa viitearvojen mukaan normaalit, hyvät vai heikot.

Terveysarvio kertoo nestetasapainon tulosten mukaan, onko kehon nesteet, nesteindeksi ja elintavat viitearvoihin verraten normaalit vai onko jotain huomioitavaa.

Raportti antaa painokontrolli-osiossa ehdotuksen painon sekä rasva- ja lihasmäärän muuttamisesta, jotta saavutetaan ideaalinen kehon koostumus.

• Tavoitepaino: nykyinen paino +/- painokontrolli
• Painokontrolli: rasvakontrolli + lihaskontrolli
• Rasvakontrolli: toivottu muutos rasvamassassa
• Lihaskontrolli: toivottu muutos lihasmassan kehittämiseen
• Fitness indeksi: valmistajan kehittämä indeksi, joka kuvaa kehon rakennetta ja vahvuutta

Tavoitepaino määritetään painoindeksin normaalialueen keskipisteestä sillä erolla, että normaalia suurempi lihasmassa nostaa tavoitepainoa vastaavasti. Tällä tavalla tulos on henkilökohtainen ja riippuu kehon koostumuksesta. Jos olet 0-5 kg:n päässä tavoitepainostasi, voit pitää itseäsi normaalipainoisena. Kontrollien tavoitteet on laskettu miehille 15 rasvaprosentin mukaan ja naisille 23 rasvaprosentin mukaan.

Fitness indeksi on Inbodyn valmistajan kehittämä indeksi, joka kuvaa kehon rakennetta ja vahvuutta. Mitä suurempi pistemäärä, sitä vahvempi ruumiinrakenne. Indeksin avulla voi seurata omaa kehitystä seurantamittauksissa.