Kouluarjesta kesälomalle ja syksyllä takaisin kouluun, miten selvitä arjen haasteista?

Joillekin ihmisille on tärkeää rutiinit ja tavat, jotka rytmittävät elämää ja näistä poikkeaminen voi tuntua siltä, että arjenhallitseminen horjuu. Käsitteeseen loma yleensä liitetään vapaus rutiineista ja toistetuista tavoista, mutta niistä kokonaan luopuminen voi olla jopa haitaksi, sillä syksyllä rutiineihin palaaminen voi olla haastavampaa ja kuormittavampaa.

Joillekin ihmisille on luontevampaa toimia niin sanotusti tilanteen mukaan ilman tarkempaa arjen rytmitystä ja rutiinit ja suunnitelmallisuus voi tuntua rajoittavan elämää. Onkin tärkeää tunnistaa, kumpaa rytmisyyttä itse kokee harjoittavansa ja kumpi rytmisyys on mielekkäämpää. Tämän tunnistaminen tuo itselle lisää stressinhallinnan tuntemisen keinoja, sillä jo oikean arjenrytmityksen löytäminen omaan arkeen voi parantaa elämänlaatua. Tunnistamalla oman rytmityksen kesäloman rutiinit ja aikataulut muokkaantuu niin, että ne eivät stressaa vaan toteutuvat itselle sopivalla tavalla.

Tutut rutiinit ja aikataulutus tuovat turvaa kesälomallakin

Kesäloman aikana saattaa usein tapahtua nopeallakin aikataululla reissuja tai muuta arjesta erilaista toimintaa. Lapselle yhtäkkinen muutos päivään voi tuntua haastavalta ja tästä voi seurata jumiutuminen tilanteessa. Mahdollista jumittamista voidaan pehmittää ja estää ennakoimalla. Keinoja tähän on esimerkiksi: ensin, sitten.

Lapselle kerrotaan mitä tapahtuu ensin: ”Ensin syödään aamupala ja tehdään aamutoimet”. Ennen näiden tapahtumista kerrotaan, mitä tapahtuu sitten: ”Sitten sen jälkeen lähdetään käymään mummolassa tunnin automatkan päässä”.

Kouluikäisille tai pienimmillekin lapsille voi olla haastavaa ymmärtää konkreettisesti pelkän puheen avulla ”ensin, sitten” -menetelmää ja tähän voisi olla hyötyä tukikuvista. www.papunet.fi tarjoaa kuvatyökalun, johon voi etsiä hakusanalla tukikuvia erilaisiin toimintoihin ja tulostaa ne ja käyttää sanallisen ohjauksen tukena.

Reissut ja automatkat ja niiden pituus voi olla pienemmille ajallisesti haastava tunnistaa eikä lapsi välttämättä ymmärrä kuinka nopeasti tai hitaasti esimerkiksi tunnin automatka etenee. Tätä voi havainnoida lapselle hänelle tutun matkan tai asian avulla, esimerkiksi matka kestää yhtä kauan kuin lempi elokuvasi tai neljä kertaa edestakainen matka kotoa kouluun kävellen.

Koululaisen arjesta on hyvä napata pääpiirteittäin samoja rutiineja ja rytmityksiä myös kesälomalle esimerkiksi: ruutuaikarajoituksista kiinni pitäminen, säännöllinen unirytmi myös lomalla, mahdollisten sovittujen kotitöiden tekeminen myös lomalla. Tähän tueksi voi tehdä myös lukujärjestyksen, jossa on päivittäin tapahtuvat asiat tai muistettavat asiat, esimerkiksi aamutoimet, välipala, iltatoimet ja muut asiat, joita lapsi vielä harjoittelee muistavansa tehdä. Lukujärjestykseen/struktuuriin voi myös tehdä kuvalliset tukikuvat esimerkiksi päivän aikana tulevista tapahtumista, kuten hammaslääkärikäynti. Varsinkin, jos lapsi viettää lomalla itsekseen aikaa vanhemman/vanhempien työskennellessä, lapsi voi hyötyä konkreettisesta arkistruktuurista.

Syksyllä siintävä uusi arki

Kesäloma tarkoittaa tänäkin vuonna monelle eskarilaiselle loman jälkeen koulun aloittamista tai päiväkotilaiselle eskariin siirtymistä. Kesälomalla on hyvä harjoitella asioita ja taitoja, joita koulussa ja kouluarjessa tarvitaan. Voitte yhdessä miettiä tulevan koululaisen kanssa, mitkä asiat tulevat muuttumaan koulun alkamisen myötä.

Miten sovitte kouluaamuista? Herääkö lapsi omaan herätykseen vai herättääkö kotiväki aamuisin kouluun? Onko aamurutiineissa vielä harjoittelua, voisiko kuvallisesta struktuurista olla tähän hyötyä?

Entäpä kouluun kulkeminen? Onko lapselle autokyyti kouluun vai meneekö lapsi itse kävellen tai pyöräillen kouluun ja miten siihen voi valmistautua?

Ovatko liikennesäännöt jo lapselle tutut vai vaativatko ne vielä harjoittelua? Jos koulureitti on uusi ja lapsella on tarvittavat taidot sen kulkemiseen itse, voi koulureittiä harjoitella kesäloman aikana, jotta se syksyyn mennessä on muuttunut tutuksi.

Jos lapsella on puhelin käytössä ja mukana koulussa, miettikää missä sitä säilytetään koulupäivän aikana ja mitä sen käyttöön liittyy koulupäivän aikana.

Onko lapsi mahdollisesti kotona iltapäivällä jonkin aikaa yksin? Mitä kotona yksin ollessa saa ja ei saa tehdä? Miten ja keneen pitää ottaa yhteyttä, jos jostain asiasta ei ole varma, miten sen ratkaisee yksin kotona? Tapahtuuko välipalan syöminen kotona itse vai iltapäiväkerhossa?

Mitä taitoja koulussa tarvitaan?

Lapsen kanssa voi keskustella ja harjoitella myös koulussa tarvittavia taitoja etukäteen. Mikä käsitys lapsella on näistä taidoista? Keksittekö näihin yhdessä menetelmiä?

Kaveritaidot, ryhmätaidot

keskittyminen ja tarkkaavuus,

ruokailu ja wc-toiminnot,

omien tavaroiden huolehtiminen.

Jos jokin asia huolettaa, siitä kannattaa jutella vielä opettajan kanssa, jotta opettajallakin on tieto asiasta ja opettaja saattaa tarjota näkemystä ja ratkaisua huolenaiheeseen.

Jos lasta jännittää kaveritaidot ja uusiin kavereihin tutustuminen, tätä voidaan yhdessä käydä läpi. Miten lapsi haluisi mieluiten tutustua uusiin ihmisiin?

Esimerkiksi:

• Menisin pyytämään kaveria leikkimään kanssani.

• Pyytäisin aikuista tueksi tutustumiseen.

• Haluaisin kuulla uudesta ihmisestä jotain ja kertoisin itsestänikin jotain.

• Menisin kysymään kaverin nimeä ja ikää.
  

Koulupäivän ja päivän päätteeksi tärkeää on levätä ja palautua. Miettikää yhdessä, mitä iltatoimia ja keinoja palautumiseen koululaiselle keksitte, jos niitä ei vielä ole aktiivisesti käytössä. Esimerkiksi: kirjan lukeminen tai äänikirjan kuunteleminen, halihetki, ulkoilu?

Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivuilta löytyy hauskoja maksuttomia mobiilipelejä tukemaan ja harjoittelemaan koululaisen taitoja. Linkistä pääset tutustumaan:

https://www.mll.fi/uutiset/yhteista-tekemista-eskarilaisen-tai-ekaluokkalaisen-kanssa/

Kirjoittaja on Easymoven toimintaterapeutti Nora Riikonen, joka työskentelee pääasiallisesti lasten ja nuorten kanssa.

Lähteet:

Mannerheimin lastensuojeluliitto.fi

https://www.mll.fi/ammattilaisille/tietoa-teemoittain/ilolla-eskarista-ekalle/

Katja Kiiski ja Liisa Keltikangas-Järvinen

https://www.katjakiiski.com/l/miksi-oman-temperamentin-tunteminen-on-tarkeaa/