Työn kuormituksen ja TULE-vaivojen yhteys

Istumatyöstä kipeytyvä niska hartiaseutu ja hiirikäden kivut ovat monelle päätetyötä tekevälle tuttuja vaivoja. Rakennustyömailla tai suurtalouskeittiössä työskentelevät kärsivät puolestaan enemmän olkapään ja selän erilaisista kiputiloista. Kuulostaako tutulta? Eikä ihme, sillä tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia.

Syyt vaivojen taustalla ovat kuitenkin moninaisemmat, eivätkä ne aina johdu vain työnkuormituksesta. Tule-vaivojen syntyyn vaikuttavia riskitekijöitä voivat olla työhön, vapaa-aikaan, elintapoihin tai perimään liittyviä tekijöitä, jotka joko yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa voivat lisätä vaivojen esiintyvyyttä. Tässä blogitekstissä esitellään tarkeimmin joitain työntekijän ominaisuuksiin ja elintapoihin sekä työn luonteeseen liittyviä riskitekijöitä, jotka vaikuttavat tule-vaivojen esiintyvyyteen.

Työstä aiheutuvien fyysisten kuormitustekijöiden lisäksi työntekijän ominaisuuksilla ja elintavoilla on vaikutusta tule-vaivojen syntyyn. Avainasemassa on sopivassa suhteessa liikunnan harrastaminen, joka onkin perusta tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien sekä perinteisten kansansairauksien ehkäisyssä. Tutkimusten mukaan normaalipainoisella, tupakoimattomalla ja liikuntaa aktiivisesti harrastavalla työntekijällä on pienempi riski sairastua tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin verrattuna työntekijään, jonka elintavat ovat päinvastaiset. Myös pidempään jatkuneet univaikeudet voivat lisätä kipuja, eri sairauksien riskiä ja ne voivat heikentää tule-vaivoista kärsivän toimintakykyä. Muita yksilöön liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tule-vaivojen esiintymiseen on ikääntyminen, sukupuoli, heikko yleinen terveydentila, perimä sekä puutteet osaamisessa kuten kehoa liiallisesti kuormittavat nostotekniikat.

Yksilöön liittyvien ominaisuuksien lisäksi työn luonne vaikuttaa tule-vaivojen esiintymiseen. Työfysioterapeutti arvioi työpaikkaselvityksellä mm. työmäärää, työvaiheen kestoa, työtehtävässä tarvittavaa voimaa, toistuvuutta, työasentoja, työympäristöä sekä sen sopivuutta työntekijälle. Näitä tekijöitä tarkastellessa arvioidaan työn kokonaiskuormitusta. Otetaan esimerkiksi kaupan kassatyöntekijä, jonka työ voidaan määritellä toistotyöksi koska työvaiheiden kesto, voiman käyttö ja työliikkeet ovat suhteellisen samanlaisia. Tämän tyyppinen toistotyö altistaa monille yläraajan kiputiloille, kuten olkapään jännetulehduksille, tenniskyynärpään oireille ja rannekanavanoireyhtymälle. Toistotyössä tyypillisesti samat työvaiheet toistuvat uudelleen lyhyen ajan sisällä. Työvaiheet kestävät useimmiten vähemmän kuin 30 sekuntia tai samat liikkeet toistuvat yli puolet työvaiheesta. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen ehkäisemiseksi olisikin syytä tarkastaa työergonomian lisäksi ainakin työtekijän vapaa-ajan liikuntatottumuksia, ryhtiin liittyviä tekijöitä sekä lapaluun toimintaa ja lihasvoimaa, jotta työntekijä välttyisi toistotyön aiheuttavalta rasitukselta.

Perinteisesti työpaikalla tehtävät toimenpiteet työkuormituksen vähentämiseksi liittyvät ergonomisiin ratkaisuihin. Työfysioterapeutin kartoituksen tavoitteena onkin parantaa ja opastaa työntekijää parempaan työergonomiaan sekä kehittää työtä ja työtiloja niin, että se on työntekijälle sopivaa pidemmälläkin aikavälillä. Usein työpaikkakäynnillä huomataan, kuinka työtilojen ja työvälineiden epäsopiva mitoitus on tavallisimpia syitä niiden käytön epämukavuudelle, huonoihin työasentoihin, vaikeisiin katseluoloihin tai liialliseen voimien käyttöön. Väärä mitoitus voi aiheuttaa erilaisia rasitussairauksia ja vaikuttaa tapaturmien syntyyn.

Työn kuormitusta ja tule-vaivojen ennaltaehkäisyä pyritään vähentämään opastamalla työntekijää ergonomisempiin työtapoihin ja asentoihin. Tämän lisäksi työntekijän olisi hyvä miettiä; Onko taakkojen nostaminen aina tarpeen tai voisinko hyödyntää nosturia? Voisinko pyytää toista työntekijää avuksi? Onko työtuolin säädöt juuri minulle sopivat? Voisinko tehdä työtäni välillä istuen ja välillä seisten? Ovatko eniten käytetyt työvälineet sopivan etäisyyden päässä vai joudunko kurottautumaan? Olisiko työnkierrosta hyötyä yksipuoliseen rasitukseen? Työpaikkakäynnillä työfysioterapeutti pohtii kyseisiä ratkaisuja yhdessä työntekijän kanssa.

Työergonomiakartoituksesta saadut myönteiset vaikutukset ovat olleet välittömästi todettavia ja koettuja parannuksia ihmisten työssä ja sen sujuvuudessa. Oikein säädetty työpiste on vähentänyt niskahartia seudun kuormittumista ja nostotekniikan tarkastelu on vähentänyt selän kuormittumista. Yleisesti uudet ratkaisut ovat esiintyneet lisääntyneenä hyvinvointina ja työn mielekkyytenä sekä työn helpottumisena. Työntekijää koskettavien hyötyjen lisäksi organisaatio tasolla on voitu havaita positiivisia muutoksia myös taloudellisissa tekijöissä, jotka ovat muodostuneet vähentyneillä poissaoloilla ja työperäisinä sairauksina, vähentyneinä tapaturmina sekä tehokkaampana tuotantona.

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin vaikuttavia tekijöitä on useita, joten yksittäisiä syitä niiden esiintyvyyteen ei aina voida todeta. Yksilöllisten ja työn luonteeseen liittyvien tekijöiden lisäksi myös psykososiaalisilla tekijöillä on suuri merkitys tuki- ja liikuntaelimistöömme. Työfysioterapeutin tehtävä on arvioida eri kuormitustekijöiden vaikuttavuutta yksilöllisesti ja aina pelkillä ergonomisilla ratkaisuille ei voida vaikuttaa työntekijän kokonaiskuormittumiseen. Lisäksi ergonomian määritelmä on laaja, sillä se käsittää fyysisen ergonomian lisäksi kognitiivisen ja organisatorisen ergonomian, jotka vaikuttavat työntekijän kokonaiskuormitukseen. Täten paras tulos saavutetaan, kun tarkastellaan työtä ja työntekijän tilannetta monipuolisesti näistä kaikista näkökulmista.

Lue lisää Easymoven toteuttamasta työfysioterapiasta sekä työergonomian kartoituksesta sekä yleisesti työterveydestä Työterveyslaitoksen sivuilta.

Artikkelin on kirjoittanut Easymoven työfysioterapeutti Roosa Myllylä.